Kunnallisvaaliteemani

Leppävaaran urheilupuiston metsä lokakuussa

Pidetään Espoo turvallisena kotikaupunkina. Huolehditaan hyvinvoinnista.

- Päätöksiä tehdessä ajattelen kuntalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja valinnan mahdollisuuksia.

- Neuvoloita on kehitettävä edelleen vastaamaan paremmin perheiden tarpeisiin. Vanhempien tulisi saada enemmän opastusta lasten kasvattamiseen, parisuhteen hoitamiseen ja hyvinvoivan perheen rakentamiseen.

- Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää ajatella paljon pidemmällä tähtäimellä kuin mitä nyt teemme.

- Päiväkotien ja koulujen ryhmien koot on pidettävä aisoissa. Lapset viettävät suuren osan ajastaan päiväkotien ja koulujen monesti ylisuurissa ryhmissä, joissa aikuisella ei ole mahdollisuutta riittävästi huomioida heidän tarpeitaan. Erilaisia hyväksi havaittuja ja tutkittuja menetelmiä, joiden avulla voidaan opettaa lapsille tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja on olemassa. Tämä tietotaito on saatava päivähoito- ja opetushenkilöstön käyttöön. KiVa-koulua ei saa unohtaa!

- Koululaisten iltapäivähoitopaikkoja on lisättävä niin, että jokainen tarvitseva saa paikan. Mahdollisuuksia harrastaa iltapäivällä on lisättävä.

- On otettava kaikki keinot käyttöön, jotta saamme nuoret osallisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Osallistavan ja vastuuta antavan ajattelumallin on läpäistävä kaikki paikat, jossa lapset ja nuoret toimivat.

- Terveyspalveluiden on pelattava paremmin.

- Ikäihmisten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Iäkäskin tarvitsee ulkoilua, liikuntaa, kulttuuria.

- Kulttuuri, liikunta ja harrastaminen ovat osa hyvää elämää.

- Espoosta kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupunkia.

- Kunnan tulee itse huolehtia keskeisimmistä palveluistaan. Yksityistämistä ja alihankintoja vain tarkkaan harkituissa paikoissa.

- Kaupungin on toimittava esimerkillisesti henkilöstön kohtelemisessa ja vaadittava samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Jos työ on jatkuvaa, siihen pitää palkata vakituinen henkilö. Tämä ei toteudu vielä mm koulunkäyntiavustajien kohdalla.

- Kaikkia palveluita ei tule siirtää suuriin kauppakeskuksiin. Lähikirjastot ovat tärkeitä.

- Ympäristön viihtyisyys ja ekologiset ratkaisut on pidettävä aina päätöksiä tehtäessä mielessä.

Kulttuurilautakunnan lokakuun kokous

Kulttuurilautakunnan vuonna 2009 hyväksymien avustusperiaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia kulttuuritapahtumille ja produktioille. Lautakunta päättää valtuustokausittain kohdeavustusten jakamisen linjoista. Lisäksi lautakunta on määritellyt marraskuussa 2011 painopisteet vuodelle 2012.

Tänä vuonna kohdeavustuksiin oli käytettävissä 150 000 euroa. Reilut puolet summasta jaettiin keväällä ja lokakuun kokouksessa lautakunta päätti jakaa 29:lle kulttuuritapahtumalle ja muulle kulttuuriproduktiolle rahaa yhteensä liki 70 000 euroa. Luvassa on laulua ja tanssia! Avustuskeskustelun yhteydessä ajattelin, että pian valittavan uuden lautakunnan kannattaisi keskustella kotiseutuyhdistysten avustusten jakamisen periaatteista.

Lautakunta keskusteli lisäksi kulttuuripalkinnon myöntämisestä ja evästi virkamiehiä asian valmistelussa. Täytyy sanoa, että meillä on jälleen useita henkilöitä ja yhteisöjä, joille olisi miltei pakko myöntää kulttuuripalkinto. Espoossa tehdään uskomattoman upeaa työtä kulttuurin saralla!

Lainaus lautakunnan esityslistasta: "Kulttuuripalkinnon saajalta on edellytetty merkittävää taiteellisen työn julkistamista menneen vuoden aikana tai merkittävää pitkäaikaista panosta Espoon taide-elämän hyväksi. Kulttuuripalkinnolla on haluttu tuoda esille liian vähälle huomiolle jääneitä taiteenaloja tai taiteilijoita, kiinnittää huomiota ko. taiteenalaan tai taiteilijaan ja antaa sille/hänelle erityistä tunnustusta."

Tapiolassa vaalitorilla

Tapiolassa demareiden vaalitapahtumassa puhui puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina-Rickhardson ja kansanedustaja Mikael Jungner ja tavattavana oli useita espoolaisia kuntavaaliehdokkaita.

Vaalitoreilla käydään kiinnostavia keskusteluja kaupunkilaisten kanssa. On niin monta tarinaa kuin on ihmistäkin.

Vanhusten palveluiden laatu ja oma vanheneminen huolestuttavat. Monenlaiset turvallisuuteen liittyvät kysymykset pohdituttavat. Nuorten syrjäytyminen hämmentää. Työväenopiston aina vain kallistuvat maksut harmittavat ja teatterin puolesta puhuttiin. Ja paljon paljon muuta.

Kiitos hyvistä, koskettavista ja ajatuksia herättävistä keskusteluista.

Tommi Läntinen orkestereineen viihdytti ihanilla kappaleillaan. Edna Nelson (kuvassa vieressäni alhaalla oikealla) on ensi kertaa ehdokkaana. Tervetuloa Edna joukkoon mukaan! Tästä pääset Ednan blogiin. 

Alhaalla oikealla Vilho Juutinen, jonka ehdokassivulle pääset tästä. Jokunen toritapahtumaan osallistuja kertoi äänestäneensä jo ennakkoon. Ennakkoäänestys jatkuu vielä 23.10 tiistaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on viikon päästä sunnuntaina. Espoon Demareiden vaalitapahtumat näet tästä. 

Lokakuun valtuustossa liikelaitostamista ja meriuposkuoriaisia

Valtuuston listalla oli Espoon Talouspalvelut -liikelaitoksen ja Espoon Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen perustaminen sekä johtosääntömuutosten hyväksyminen.

En voinut yhtyä päätösesitykseen monestakaan syystä. Myös henkilöstön edustajilta tuli viesti, että yhteistoimintaneuvotteluissa ei henkilöstöä ole kuultu riittävästi.

Ajatus siitä, että kunnan pitää imitoida yritystä levisi 2000-luvun alussa. Samaan aikaan yritysmaailmassa oli vallalla ajatus, jossa tehokkuutta lisätäkseen yrityksen pitää erikoistua ja päästä eroon kaikista toiminnoistaan, jotka eivät kuulu sen ydinalueeseen.

Näitä oppeja seuraten Espookin on yrittänyt karistaa ydintoimintojensa ympäriltä niitä tukevat toiminnat liikelaitoksiin. Liikelaitosten perustamista on perusteltu mm kustannustietoisuuden lisäämisellä, vaikka kustannustietoisuutta olisi voitu kyllä lisätä vähäisemmälläkin myllerryksellä. Mutta niin ei haluttu tehdä, koska liikelaitoksen perustaminen ei ole päämäärä, vaan välitavoite matkalla varsinaiseen päämäärään. Hankalasti kunnan toimintaan istuva liikelaitos on portti kunnan toimintojen yksityistämiseen. Yksitystämisen uskotaan tuovan säästöjä ja lisäävän innovaatioita. Todellisuudessa yksityistäminen sattaa nostaa kuluja, koska kunnalla täytyy olla järjestelmä palvelusopimusten tekemiseen, kunnan on valvottava yksityisesti tuotettavia palveluja ja yksityisen yrityksen on tuotettava voittoa. Innovaatioiden osalta jää nähtäväksi, kuinka mielellään keskenään kilpailevat yritykset jakavat muille organisaationsa innovaatioita. Yksityistäminen saattaa lisätä myös kuntalaisten eriarvoistumista ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten tilanteen vaikeutumista edelleen.

Itse olen sitä mieltä, että kunta tuottaa itse parhaiten, joustavimmin ja kokonaistaloudellisemmin kuntalaisten palvelut. Kunnan itsetuottamat palvelut takaavat parhaiten myös kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun.

Valtuusto käsitteli myös Saunalahti III kaavaa. Valitettavasti valtuusto äänestysten jälkeen päätti, että merenrantaraitti ei jatku tässä kohden edes pitkospuina meren rannassa, vaan kulkee kauempana talojen takana. Tämä siksi, että Kokoomuksen (huom! ei Vihreiden) mukaan meriuposkuoriaiset häiriintyvät. Näin meriuposkuoriaisten varjolla tässä kohdassa rantaraittia asuvat asukkaat saivat pitää rannat omassa yksityisessä käytössään.

Hyvää Maailman opettajien päivää!

Vuosittain lokakuun viidentenä päivänä vietettävä Maailman opettajien päivä on Unescon ja Education International -järjestön vuonna 1994 käynnistämä perinne.

Päivän tarkoitus on muistuttaa kasvatus- ja opetustyön tärkeydestä, tehdä opetustyötä tunnetuksi ja lisätä tietoa opettajan asemaa koskevista suosituksista.
World Teachers' Day-sivulle.



Itämeri - I love you!

Itämeri on yhdeksän maan ympäröimä maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista ja herkimmin haavoittuvista meristä. Itämeren rannikkovedet ovat pahoin rehevöityneet ja merenpohjan syvänteissä eliöstä on kuollut.

Itämeren ominaispiirteitä ovat alhainen suolapitoisuus, vuoroveden heikkous ja mataluus. Itämeri on pinta-alaltaan noin 390 000 neliökilometriä. Valuma-alue on noin 1 500 000 neliökilometriä. Itämereen laskee satoja jokia. Itämeren keskisyvyys on hieman reilut 50 metriä ja syvin kohta on noin 460 metriä.

Itämeren vedessä elävä lajisto on niukka. Kylmyys ja meren matala suolapitoisuus on haastavaa lajien menestymiselle. Merinisäkäslajeja on vähän verrattuna muihin meriin. Hyljelajeja on kolme: Harmaahylje, norppa ja kirjohylje. Ainoa valaslaji on pyöriäinen. Linnusto on lajistoltaan runsas.

Itämeren suojelu

• Lasten ja nuorten tietoa Itämerestä on muun ympäristökasvatuksen ohessa lisättävä. Onhan Itämeri meidän oma meremme.

• Kansalaisjärjestöjen tekemää arvokasta työtä Itämeren hyväksi on tuettava.

• Tietoisuutta arkielämän, veneilyn, mökkeilyn, kiinteistöjen ja maatalouksien ympäristöystävällisistä ratkaisuista on lisättävä ja ympäristöystävällisiä tekoja helpotettava.

• Valtakunnallinen itämeriasioiden vastuu- ja koordinointi taho on määriteltävä

• Lähialueyhteistyötä on edelleen tärkeää, sillä esimerkiksi Nevan alueen kasvava maatalous muodostaa yhä lisääntyvän riskin Itämerelle.

• Itämerellä kulkevien öljytankkereiden määrä on voimakkaasti kasvanut. Öljyonnettomuuksien ehkäisy on tärkeää, mutta meillä on oltava riittävä valmius toimia myös öljyturman sattuessa.

• Itämeri-päivä, jota vietettäisiin kaikissa Itämerta ympäröivissä maissa vuosittain samana päivänä lisäisi yhteisen vastuun tunnetta.

• Kansainvälisen HELCOMin eli Itämeren suojelukomission arvokasta työtä on tuettava ja päätöksistä pidettävä tiukasti kiinni.