Hyvää Maailman opettajien päivää!

Vuosittain lokakuun viidentenä päivänä vietettävä Maailman opettajien päivä on Unescon ja Education International -järjestön vuonna 1994 käynnistämä perinne.

Päivän tarkoitus on muistuttaa kasvatus- ja opetustyön tärkeydestä, tehdä opetustyötä tunnetuksi ja lisätä tietoa opettajan asemaa koskevista suosituksista.
World Teachers' Day-sivulle.



Pääkaupunkiseudun alueiden polarisaatio näkyy kouluissa

Suomen akatemia on tutkimuksessaan varmistanut sen, mitä moni meistä lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä on jo uumoillutkin. Pääkaupunkiseudulla yläkoulujen väliset erot ovat erittäin hälyttäviä. Linkki artikkeliin tässä.

Työt sitten alkoivat...

Serkkuni soitti, havahdutti minut 11.8. alkaneesta syväsukelluksesta koulumaailmaan ja pyysi kummipojan synttäreille. Ai niin, maailmassa on muutakin elämää kuin kouluelämä!

Siitä saakka, kun hoitovapaani päättyi ja työt alkoivat elokuussa, toisaalta työn ilosta ja toisaalta työn määrästä johtuen, en ole tehnyt juuri muuta kuin töitä. En ole harrastanut juurikaan mitään. Parit juoksulenkit Pitkäjärveä ihaillen olen juossut, mutta kuntosalikortti on kuivumassa toistaiseksi. En ole tavannut juuri ketään työpaikan ulkopuolisia ihmisiä. Hyvä jos edes omaa miestäni. Hän huhuilee kyllä kovasti toiveikkaana, josko viihtyisin hetken hänen seurassaan, ennen kuin simahdan kesken lauseen. En ole lukenut mitään Otavan Tuhattaiturin opettajaopasta kummempaa. Äiti välillä pirauttaa tai lähettää huolestuneen tekstarin: "En viitsi häiritä, mutta kuinka voit?"

Serkun soitosta piristyneenä soitin siskolleni. Annan pyytämättä muutaman isosiskomaisen hyvää tarkoittavan vinkin, joita siskoni tuskin muistaa omaa tuohtumustaan kauemmin. Toivottelemme hyvät yöt ja tunnen oloni taas kotoisaksi. Ennen nukahtamista mielessä käväisee, että ei sitten ilmeisesti kannata odotella sitä, että lapsemme ovat liian vanhoja kinatakseen keskenään. Sen sijaan päätän edes yrittää survoa pullataikinana paisuvan työmääräni kohtuulliseen työaikaan. Se on varmaankin kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä.

Syksyllä kaivataan lomaa!

Valtuustolaoitteeni koulujen syysloman pidentämisestä kahdesta päivästä viikon mittaiseksi sai kivasti, muttei riittävästi kannatusta. 30 valtuutettua olisi halunnut selvittää syysloman järjestämisen mahdollisuuksia, mutta 37 vastusti. Tyhjää äänestäneitä oli kourallinen.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (Kok) totesi, että kukaan ei ole ollut lautakuntaan päin yhteydessä ja toivonut syyslomaa kouluihin, joten siis ei ole tarvetta pidentää syyslomaa. No, vanhempienhan ei tarvitse olla lautakuntaan yhteydessä, vaan riittää kun lähettää loma-anomuksen opettajalle.

Opettajien ja etelänlomista osattomien oppilaiden kannalta syksy on kuitenkin pitkä ja pimeä. Viikon paussi katkaisisi arjen puurtamisen mukavasti. Sitä taukoa kaipaisivat nekin oppilaat, joiden perheillä ei ole mahdollisuuksia lähteä etelän aurinkoon. Toivotaan, että pääkaupunkiseudulla päästään asiassa eteenpäin, vaikka Espoon valtuusto toisin päättikin.

Tukea uusille opettajille

Opettajan työhön sitoutumisen heikkolenkki, on induktiovaihe eli työn aloittaminen koulutuksen jälkeen. Opettajan työn ensimmäiset vuodet ovat usein raskaita. Yhä useampi tuore opettaja päätyykin vaihtamaan alaa muutaman työvuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla peräti joka kolmas jättää ammatin muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Aloituspaikkojen lisääminen opettajankoulutukseen ei yksin riitä ratkaisuksi. Vastavalmistuneita rekrytoituja on tuettava työuran alkuvaiheessa nykyistä enemmän, jotta haasteet eivät käy liian raskaiksi.

Mentoroinnin on todettu olevan tehokas uusien opettajien tukimuoto. Vastavalmistuneen opettajan mentorina toimivalla kokeneemmalla opettajalla on mahdollisuus jakaa tietotaitoaan ja mentoroinnin vuorovaikutusluonteen vuoksi, myös mentorilla on mahdollisuus saada ajantasaista tietoa tuoreelta opettajalta. Mentorijärjestelmä lisää myös pitkään opettajana toimineille vaihtoehtoisia tehtäviä ja uralla etenemismahdollisuuksia, joita opetusalalla muuten on vähän. Esimerkiksi Helsingissä, Kokkolassa ja Jyväskylän seudulla on jo uusien opettajien mentorointimallit käytössä.

Espoossa uusien opettajien työhön sitoutumiseen ja työssäjaksamiseen ei olla vielä puututtu ja siksi jätin valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että uuden opetushenkilöstön työssäjaksamista ja työhön sitoutumista parannetaan kehittämällä mentorjointijärjestelmä, jossa huomioidaan erityisesti opetusalan haasteet mm työaikakysymykset. Myös mentorien asianmukaisesta perehdyttämisestä ja kouluttamisesta huolehditaan.