Tuore kulttuurilautakunta kokoontui

Uusi kulttuurilautakunta kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Lautakunta uudistui melkoisesti, sillä edellisen lautakunnan jäsenistä lisäkseni jatkavat vain Teresia Volotinen ja Jani Tiainen. Demareiden toinen lautakunnan jäsen on Abdifitah Abdi ja varajäsenemme ovat Helena Sistonen ja Hannu Suntio.
Lautakunta kävi lähetekeskustelun kirjastoverkosta. Meillä espoolaisilla on kirjastojen suhteen käynyt hyvä onni. Päättäjät ovat olleet kirjastomyönteisiä ja kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrni on ennakkaluulottomasti lähtenyt kehittämään kirjastoja tämän päivän kysyntää vastaavaksi.
Sellon kirjasto on koko maan toiseksi vilkkain kirjasto ja Ison omenan kirjasto on viidennellä sijalla. Entresse saa pian alakertaansa musiikkikahvilan ja uskon, että uusi lautakunta ja valtuusto tekevät parhaansa, että Espoonlahden kirjasto ja kulttuuritilahanke saadaan etenemään. Lisäksi meillä on joukko pieniä lähikirjastoja, jotka täydentävät tarjontaa. Olin unohtaa Tapiolan kirjaston, jonka lisätilantarpeet ovat kytköksissä muuhun Tapiolan alueen myllerrykseen.
Suurten aluekirjastojen ohella tarvitsemme myös pieniä lähikirjastojamme. Viimekauden lautakunnan puheenjohtajan tehtävää hoitaessani sain kuulla monta tarinaa siitä, mikä on lähikirjaston rooli espoolaisille. Se on opiskelupaikka, etätyöpaikka, kotona lapsiaan hoitavan hengähdyshetki, hitaasti kävelevän vanhuksen päivittäinen lehdenlukupaikka, sairaseläkkeellä olevalle paikka, jossa voi nähdä muita ihmisiä, se on pikkukoululaisten iltapäivien turva, se on kavereiden tapaamispaikka, erilaisten yhdistysten kokoontumispaikka, se on syy lähteä illalla sohvalta pienelle happihyppelylle, se on ilo ja lääke moneen vaivaan. Mieleeni tulee vanha Rautakirjan mainos hieman muunnetussa muodossa:

 

 

Kirjasto - sellaisena kuin sinä haluat.


 

Kulttuurilautakunnan marraskuun kokous

Tänään lautakunnan listalla oli Näyttelykeskus WeeGeen lipunhinnan tarkistus. (Hintojen korotuspaineet ilmaistaan yleensä kokousten esityslistoissa hintojen tarkistuksina.) Lippu nykyisellään maksaa kympin. Lautakunta kuitenkin päätti palauttaa lyhykäisen esityksen uudelleen valmisteluun ja toivoo saavansa sen hiukan toisessa muodossa ja runsaammalla sisällöllä takaisin joulukuussa.

Kulttuurilautakunta päättää vuosittain, millaisiin taidetapahtumiin lautakunta myöntää avustuksia seuraavana vuonna. Tänään lautakunta päätti kesäkuisen seminaarinsa suuntaviivoja noudattaen, että vuonna 2013 kohdeavustukset kohdennetaan seuraavasti:


a) eri taiteenalojen ammattilaisten Espoossa toteuttamat kulttuuriproduktiot

b) nuorten toteuttamat ja nuorille toteutetut urbaanit kulttuuriproduktiot Espoossa

c) kulttuurien vuoropuhelua ja monikulttuurisuutta edistävät kulttuuritapahtumat

d) kestävää kehitystä edistävät kulttuuriproduktiot

e) espoolaisten yhdistysten toteuttamat lähikulttuuritapahtumat.

Kulttuurilautakunnan lokakuun kokous

Kulttuurilautakunnan vuonna 2009 hyväksymien avustusperiaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia kulttuuritapahtumille ja produktioille. Lautakunta päättää valtuustokausittain kohdeavustusten jakamisen linjoista. Lisäksi lautakunta on määritellyt marraskuussa 2011 painopisteet vuodelle 2012.

Tänä vuonna kohdeavustuksiin oli käytettävissä 150 000 euroa. Reilut puolet summasta jaettiin keväällä ja lokakuun kokouksessa lautakunta päätti jakaa 29:lle kulttuuritapahtumalle ja muulle kulttuuriproduktiolle rahaa yhteensä liki 70 000 euroa. Luvassa on laulua ja tanssia! Avustuskeskustelun yhteydessä ajattelin, että pian valittavan uuden lautakunnan kannattaisi keskustella kotiseutuyhdistysten avustusten jakamisen periaatteista.

Lautakunta keskusteli lisäksi kulttuuripalkinnon myöntämisestä ja evästi virkamiehiä asian valmistelussa. Täytyy sanoa, että meillä on jälleen useita henkilöitä ja yhteisöjä, joille olisi miltei pakko myöntää kulttuuripalkinto. Espoossa tehdään uskomattoman upeaa työtä kulttuurin saralla!

Lainaus lautakunnan esityslistasta: "Kulttuuripalkinnon saajalta on edellytetty merkittävää taiteellisen työn julkistamista menneen vuoden aikana tai merkittävää pitkäaikaista panosta Espoon taide-elämän hyväksi. Kulttuuripalkinnolla on haluttu tuoda esille liian vähälle huomiolle jääneitä taiteenaloja tai taiteilijoita, kiinnittää huomiota ko. taiteenalaan tai taiteilijaan ja antaa sille/hänelle erityistä tunnustusta."

Kulttuurilautakunnan syyskuun kokous

Kokouksen alussa lautakunta sai vieraakseen nuoria, jotka kertoivat miten Espoosta saataisiin nuorille parempi kulttuurikaupunki. Nuoret haluavat Espooseen oman kulttuuriareenan, jonka toiminnan suunnittelussa ja totettamisessa nuoret olisivat itse mukana. Lautakunta otti tietoiskun kiinnostuneena vastaan. Lisää kulttuuriareenasta tästä.

Lokakuun kokouksessa lautakunnat käsittelevät tulevan vuoden talousarvioehdotuksen. Kulttuurilautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen hankalin kysymys on liikelaitostamisen myötä svääreihin pompsahtaneet tilakustannukset, jotka uhkaavat nielaista toiminnan ja sisällön. Sama vaikea yhtälö on sivistystoimessa laajemminkin.

Lisäyksenä budjettiin lautakunta esitti yksimielisesti 100 000 euroa lisää taideoppilaitoksille ja 120 000 Entressen kirjaston viereen perustettavaa nuorten musiikkikahvilaa varten.

Lautakunta päätti toimittaa kesäkuisen seminaarinsa raportin "Espoo kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupungiksi" kaupunginhallitukselle ja valtuustolle perehdyttäväksi. Lautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään Espoo tarinaa työstettäessä. Raporttia pääsee lukemaan tästä.

Kunnallisvaalit lähestyvät

Olen ollut vuodesta 1997 saakka kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Tähän aikaan on mahtunut opiskelua, perheen kasvaminen, muuttoja Espoon sisällä ja moninaisia luottamustehtäviä kaupunginvaltuuston ohella mm kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenyydet, Ammattikorkeakoulu Laurean hallituksen varapuheenjohtajuus sekä ympäristölautakunnan ja kultuurilautakunnan jäsenyydet. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.

Minkä asioiden eteen olen tehnyt töitä, äänestänyt ja puhunut? Minulle ihmisten hyvinvointi, toimivat palvelut, arjen sujuminen, turvallisuus ja viihtyisä ympäristö ja elivoimainen luonto ovat olleet tärkeitä asioita. Olen tehnyt aloitteen Pitkäjärven kunnostamisesta sekä järvenrantaraittien suunnittelemisesta Espoon järvien rannoille. Äitinä ja opettajana perheiden palvelut ja lasten asiat ovat luonnollisesti lähellä sydäntä. Olen sitä mieltä, että tärkeimmät palvelut Espoon pitää järjestää omana toimintana ja ulkoistamisessa on maltti valttia. Kultuurilautakunnan puheenjohtajana olen yrittänyt edistää lasten taideharrastusten hintojen pysymistä kohtuullisina ja harrastusmahdollisuuksien sijoittumista kysynnän mukaan eripuolille kaupunkia. Olen myös puolustanut väsymättömästi lähikirjastoja. Lisää ajatuksiani löytyy kotisivultani.


Joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa valitaan henkilöt kaupunginvaltuustoon.

Kuntavaalit ovat sunnuntaina 28.10.2012 klo 9–20.
Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.–23.10.2012.

Linkki: Espoon kaupunki kuntavaalit.

Hyvinvointia kulttuurin keinoin

Viime vuosina käsitys eri kulttuurimuotojen hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on saanut entistä enemmän jalansijaa. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi siitä, että kulttuuriharrastuksilla on muutakin annettavaa kuin pitää lapset pois pahanteosta, mikä sekin on tietysti tärkeä asia.

Kulttuurilautakunnan seminaarissa pohdimme, mitkä ovat aikamme suurimpia ongelmia ja voiko kulttuuri moninen muotoineen olla mukana ratkomassa näitä pulmia.

Lautakunta katsoi suurimmiksi ratkaistaviksi asioiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen, kotiseutuun kiinnittymisen, monikultturisuuteen liittyvät kysymykset sekä ympräristökysymykset.

Seminaarissa pyrimme kirkastamaan, millä tavoin kulttuuri voisi olla osallisena kaupnkilaisten hyvinvoinnin edistäjänä täällä Espoossa. Esiin nousi konkreettisia käytännön asioita, jotka lisäävät kuntalaisten kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksia ja erilaisia palveluiden järjestämiseen liittyviä seikkoja, jotka sujuvoittavat kuntalaisten tietä kulttuurin pariin.

Seminaariaineisto on lautakunnan käsittelyssä syksyllä ja jaetaan sitten valtuustolle.

Kulttuurilautakunnan lautakuntasopimus

Kulttuurilautakunta kokoontui elokuisena iltapäivänä Träskändan kartanossa ja työsti lautakuntasopimusta vuosille 2010-2012. Ohessa linkki sopimukseen.

Kulttuurilautakunnan lautakuntasopimus 2010-2012.

Kivenlahtelaiset ja soukkalaiset haluavat pitää lähikirjastonsa - KUULEEKO KUKAAN?

Kulttuurilautakunta on käynyt perinpohjaista keskustelua ja näin luonut yhteistä näkemystä siitä, kuinka kulttuurin suhteellisen pienet rahat käytetään taloudellisesti vaikeana aikana. Kaikkea ei voi saada. Lautakunta ei ainakaan toistaiseksi ole tehnyt lautakuntasopimusta, mutta siitä huolimatta voi sanoa, että lautakunnan keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys kirjastojen tärkeydestä kuntalaisille. Kirjasto on sivistyksen kivijalka, jota käyttää lähes 90% espoolaisista ja kyselyjen mukaan kirjastoa pidetään yhtenä keskeisimmistä kunnan palveluista.

Lautakunnan jäsenet saivat ennen tämän päiväistä kokousta Kivenlahden ja Soukan kirjastojen säilyttämisen puolesta useita viestejä ja vetoomuksia. Mainingin, Meritorin ja Meriusvan koulujen rehtorit lähettivät vetoomuksen Kivenlahden sivukirjaston säilyttämisen puolesta. Myös Soukan koulun rehtori ilmaisi huolensa Soukan kirjaston puolesta. Kivenlahden yrittäjiltä tuli kannanotto Kivenlahden kirjaston säilyttämisen puolesta. Alueiden seurat ja yhdistykset puolustivat kirjastojen säilyttämistä. Myös yksittäiset kuntalaiset ilmaisivat jälleen ja yhä vastustavansa lähikirjastojen lakkauttamista. Kivenlahden kirjaston puolesta on tehty jo 2007 vetoomus, jonka on allekirjoittanut 851 asukasta. Myös Espoon kulttuurilautakunta on tukenut kirjastopalvelujen säilyttämistä Kivenlahdessa elokuussa 2007 tekemällä päätöksellään.

Espoon kaupunginvaltuusto puolestaan hyväksyi vuoden 2008 joulukuussa toivomuksen, jonka mukaan kirjastopalveluja tarjotaan Kivenlahdessa myös Espoonlahden aluekirjaston valmistumisen jälkeen kumppanuusperiaatteella nykyistä pienempimuotoisena toimintana.

Viimeisimmässä Kuntalehdessä (5/2010,40-42, Inka Kanerva, Kuntaliitto) pohditaan lähikirjaston mahdollisuuksia pärjätä kunnan tuottavuusarvioinneissa. Lähikirjasto on etätyöpaikka, alakoululaisten iltapäivänviettopaikka, eläkeläisten sosiaalinenmeno, koti-isien ja äitien henkireikä, työttömien lehtisali, vanhusten nettiasiointipaikka, mielenterveyspotilaan päiväkeskus ja paikallistaiteilijoiden myyntinäyttely. Lähikirjasto tuottaa hyvinvointia ja hyvinvointituottavuuden kannalta kirjaston poistamisen vaikutukset ovat negatiiviset. Tämä ei tule kuitenkaan esiin nykyisillä mittareilla.

Kaikesta tästä huolimatta lautakunta sai eteensä esityksen, jossa ilmeisen tarkoitushakuisesti kuvattiin Espoonlahden tilanne sellaiseksi, että ainoa mahdollisuus on sulkea lähikirjastot. Koska valmistelijat eivät lautakunnan enemmistön mukaan olleet kuunnelleet riittävästi alueen asukkaiden ja toimijoiden näkemyksiä lautakunnan enemmistön äänestä puhumattakaan, lautakunta hylkäsi esityksen äänestyksen jälkeen. Soukan ja Kivenlahden kirjastojen kehittäminen alueidensa erityispiirteet huomioiden ja tarpeita vastaaviksi kirjastoiksi on tahtotilakysymys.

Espoon kaupunginteatterin tulevaisuus

Espoon kaupunginteatteri tarvitsee uudet tilat vuoteen 2013 mennessä. Silloin loppuu jatkettu vuokrasopimus ja Revontulihalli puretaan. Pidän erikoisena kysymyksenasetteluna sitä, että tarvitseeko teatteri tilat vai ei. Totta kai tarvitsee. Teatterin jatkon kannalta on tärkeää saada vielä tänä vuonna valtuuston päätös asiasta.

Teatterin paikaksi on määräytynyt Tapiola, mihin tämä perustuu, on vähän hämärän peitossa. Itse olisin toivonut, että prosessin kuluessa olisi vertailtu muitakin vaihtoehtoja. Espoon keskus ja Leppävaara radan varressa olisivat olleet aivan yhtä varteenotettavia vaihtoehtoja.

Espoon kaupunginteatteri, joka on ainut aikuisille suunnattu ammattilaisteatteri Espoossa, toimii Espoon Kaupunginteatterisäätiön turvin, jolle Espoon kulttuurilautakunta myöntää avustusta noin 1 300 000 euroa vuodessa. Tiedän, että toivossa olisi saada merkittävästi suurempi summa. Olen samaa mieltä teatterinjohtaja Jussi Helmisen kanssa siitä, että avustuksen määrää olisi pitänyt kasvattaa pikkuhiljaa teatterin kahdenkymmenen toimintavuoden aikana. Samassa ajassa valtion apu on moninkertaistunut. Kaupungin avustuspottia jakava joukkio on kuitenkin kasvanut merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kaupunkikulttuurin avustuksista ehdottomasti suurimman potin saa Espoon taidemuseosäätiö EMMA. Samassa jaossa avustusta saavat myös mm Urkuyö ja Aaria ry, Unga Teatern, Espoon nuorisokuoro CANDOMINO ja Teatteri Hevosenkengän kannatusyhdistys ry.

Espoon kaupunginteatteria viedään eteenpäin kansainvälisen vierailuteatterin konseptilla, joka toimisi hotellin yhteydessä ja houkuttelisi kaupunkiin teatterituristeja. Hyvä puoli suunnitelmassa on se, että vastaavanlaista teatteria ei toista lähellä ole ja siten se täydentäisi tarjontaa. Huono puoli on hinta, joka nostaisi kulut kolme kertaa nykyistä suuremmiksi. Kulttuurilautakunnan budjetista sitä rahaa on turha etsiä, ei löydy. Tarvitaan päättäjien yhteinen näkemys siitä, minkälaisen teatterin haluamme ja samalla jo mieltää, että kulttuurilautakunnan budjettiin on lisättävä teatterin vuosittain tarvitsema summa rahaa.

Millainen kaupunginteatteri sitten minun mielestäni Espooseen tarvittaisiin? Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla se, että vaikka vieraat ovat tervetulleita ja toivottuja, Espoon kaupunginteatterin tarjonta on suunnattu ensisijaisesti espoolaisille ja kaupungin imagon rakentaminen olisi toissijaista. Toisekseen toivoisin teatterin kasvattavan oman tuotannon osuutta ja suuntaavaan esityksiä myös nuorille, lapsille ja perheille. Tavoitteena se, että yhä useampi espoolainen kävisi oman kotikaupunkinsa teatterissa. Jos olisimme pitäneet huolen siitä, että jokainen peruskoulunsa päättävä yläluokkalainen olisi käynyt - hyvänen aika sentään - oman kotikaupunkinsa kaupunginteatterissa edes kerran kouluaikanaan, olisimme jo kasvattaneet useamman sukupolven, jolla olisi edes jonkinlainen mielikuva Espoon kaupunginteatterista ja askel saattaisi eksyä samaan suuntaan uudestaankin.

Espoonlahden kirjastopalvelut

Espoon kulttuurilautakunta käsitteli keskiviikkona 3.3.2010 kokouksessaan Espoonlahden aluekirjaston väliaikaisten tilojen tarveselvitystä ja Soukan ja Kivenlahden kirjastojen lakkauttamista.

Virkamiesten esitys palautettiin kuitenkin esityksestäni äänestyksen jälkeen uudelleen valmisteltavaksi siten, että asian jatkovalmistelun tulee olla asukaslähtöistä ja Soukan ja Kivenlahden lähikirjastoja ei lakkauteta vaan niitä tulee kehittää edelleen esimerkiksi kumppanuusperiaatteella.

Esitys palautettiin äänin 7-6 ja palautuksen kannalla olivat minun lisäkseni Hannu Suntio (Sd), Jani Tiainen (PerusS/Sit), Teresia Volotinen (Vihr), Arja Toltti-Loikkanen (PerusS/Sit), Said Yusuf (Vihr) ja Heli Siberg (Kesk).

Kuntalaisilta saamani palautteen mukaan, lähikirjastoja pidetään arvossa. Ne ovat viihtyisiä, sopivankokoisiksi ja mukavalla tavalla tuttuja ja ne täydentävät aluekirjastojen toimintaa olemalla lähellä asukkaita.

Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö painottaa lähikirjastojen tärkeyttä erityisesti lapsille ja vanhuksille ja on linjannut puoltavansa lähikirjastojen säilyttämistä.