Näytetään tekstit, joissa on tunniste kunnallinen liikelaitos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kunnallinen liikelaitos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kaupunginjohtajan vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma


Tänään postilaatikosta löytyi viikonloppulukemista...

...kaupungin haasteena on edelleen kasvukivut ja ikäihmisten määrän lisääntyminen absoluuttisesti ja suhteellisesti...

...perehdyn yleisten koko budjettia kuvailevien alkusanojen jälkeen siihen, kuinka Tilakeskus-liikelaitoksen veloittamista tilakustannuksista aiheutuvat taloudelliset paineet ehdotetaan ratkaistaviksi ja sitten sivistystoimen osuuteen...

...itselleni on ehdottoman tärkeää, että nuorten elämänsyrjään kiinni pääsemiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Lokakuun valtuustossa liikelaitostamista ja meriuposkuoriaisia

Valtuuston listalla oli Espoon Talouspalvelut -liikelaitoksen ja Espoon Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen perustaminen sekä johtosääntömuutosten hyväksyminen.

En voinut yhtyä päätösesitykseen monestakaan syystä. Myös henkilöstön edustajilta tuli viesti, että yhteistoimintaneuvotteluissa ei henkilöstöä ole kuultu riittävästi.

Ajatus siitä, että kunnan pitää imitoida yritystä levisi 2000-luvun alussa. Samaan aikaan yritysmaailmassa oli vallalla ajatus, jossa tehokkuutta lisätäkseen yrityksen pitää erikoistua ja päästä eroon kaikista toiminnoistaan, jotka eivät kuulu sen ydinalueeseen.

Näitä oppeja seuraten Espookin on yrittänyt karistaa ydintoimintojensa ympäriltä niitä tukevat toiminnat liikelaitoksiin. Liikelaitosten perustamista on perusteltu mm kustannustietoisuuden lisäämisellä, vaikka kustannustietoisuutta olisi voitu kyllä lisätä vähäisemmälläkin myllerryksellä. Mutta niin ei haluttu tehdä, koska liikelaitoksen perustaminen ei ole päämäärä, vaan välitavoite matkalla varsinaiseen päämäärään. Hankalasti kunnan toimintaan istuva liikelaitos on portti kunnan toimintojen yksityistämiseen. Yksitystämisen uskotaan tuovan säästöjä ja lisäävän innovaatioita. Todellisuudessa yksityistäminen sattaa nostaa kuluja, koska kunnalla täytyy olla järjestelmä palvelusopimusten tekemiseen, kunnan on valvottava yksityisesti tuotettavia palveluja ja yksityisen yrityksen on tuotettava voittoa. Innovaatioiden osalta jää nähtäväksi, kuinka mielellään keskenään kilpailevat yritykset jakavat muille organisaationsa innovaatioita. Yksityistäminen saattaa lisätä myös kuntalaisten eriarvoistumista ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten tilanteen vaikeutumista edelleen.

Itse olen sitä mieltä, että kunta tuottaa itse parhaiten, joustavimmin ja kokonaistaloudellisemmin kuntalaisten palvelut. Kunnan itsetuottamat palvelut takaavat parhaiten myös kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun.

Valtuusto käsitteli myös Saunalahti III kaavaa. Valitettavasti valtuusto äänestysten jälkeen päätti, että merenrantaraitti ei jatku tässä kohden edes pitkospuina meren rannassa, vaan kulkee kauempana talojen takana. Tämä siksi, että Kokoomuksen (huom! ei Vihreiden) mukaan meriuposkuoriaiset häiriintyvät. Näin meriuposkuoriaisten varjolla tässä kohdassa rantaraittia asuvat asukkaat saivat pitää rannat omassa yksityisessä käytössään.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Kulttuurilautakunnan syyskuun kokous

Kokouksen alussa lautakunta sai vieraakseen nuoria, jotka kertoivat miten Espoosta saataisiin nuorille parempi kulttuurikaupunki. Nuoret haluavat Espooseen oman kulttuuriareenan, jonka toiminnan suunnittelussa ja totettamisessa nuoret olisivat itse mukana. Lautakunta otti tietoiskun kiinnostuneena vastaan. Lisää kulttuuriareenasta tästä.

Lokakuun kokouksessa lautakunnat käsittelevät tulevan vuoden talousarvioehdotuksen. Kulttuurilautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen hankalin kysymys on liikelaitostamisen myötä svääreihin pompsahtaneet tilakustannukset, jotka uhkaavat nielaista toiminnan ja sisällön. Sama vaikea yhtälö on sivistystoimessa laajemminkin.

Lisäyksenä budjettiin lautakunta esitti yksimielisesti 100 000 euroa lisää taideoppilaitoksille ja 120 000 Entressen kirjaston viereen perustettavaa nuorten musiikkikahvilaa varten.

Lautakunta päätti toimittaa kesäkuisen seminaarinsa raportin "Espoo kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupungiksi" kaupunginhallitukselle ja valtuustolle perehdyttäväksi. Lautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään Espoo tarinaa työstettäessä. Raporttia pääsee lukemaan tästä.


maanantai 25. elokuuta 2008

Keittiöhenkilökunnan kuuleminen

Palautusehdotus koskien ruokapalvelukeskuksen työntekijöiden kuulemista puhe valtuustossa 25.8.2008


Olemme tänään tekemässä periaatepäätöstä kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistaja tehtävien sekä kiinteistöjen huoltotehtävien ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämisestä. Olen erittäin hyvilläni siitä, että lopputulos on parempi, mitä vielä jossain vaiheessa osasin odottaa. Hyvä asia, että on saatu yhteistyössä tällainen ehdotus aikaiseksi.

Valitettavasti en kuitenkaan voi olla ihan täysin yhtämieltä esityksen kanssa, koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen on keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksellakin pitämättä ajallaan. Siksi katson aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Jätän seuraavan palautusehdotuksen:

"Asia palautetaan ruokapalvelukeskuksen osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmisteluvaiheessa huomioidaan yhteistoimintalaki, jossa todetaan, että työnantajan tulee kutsua henkilökunta koolle valmisteluvaiheessa."

maanantai 18. elokuuta 2008

Piirun verran pieleen

Valtuusto teki tänään periaatepäätöksen kiinteistöhallinnon tilaaja- ja omistaja tehtävien sekä kiinteistöjen huoltotehtävien ja ruokapalveluiden uudelleen järjestämisestä.

Vuosia kestäneen valmistelun jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa tapahtui käänne hieman parempaan siitä, millaisia uhkakuvia oli noussut. Tulos oli kaksi kunnallista liikelaitosta ja yksi nettobudjetoitu yksikkö.

Itse päädyin kuitenkin vastustamaan tätä muutosta, koska kunnalle kuuluu tietyt lakisääteiset peruspalvelut ja palvelut toimivat mielestäni parhaiten, kun niitä tukemassa on kunnan omat tukipalvelut. Jos on tarvetta, kunnan omia palveluita pitää kehittää, mutta niin, että ne säilyvät kunnan omana toimintana.

Koska yhteistoimintalain mukainen henkilökunnan kuuleminen oli keittiöhenkilökunnan osalta kaikessa hötäkässä jäänyt ehkä tarkoituksella pitämättä ajallaan, katsoin aiheelliseksi esittää asian palauttamista keittiöhenkilökunnan osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että lain henki toteutuu. Tätä kannatti 16 lainkuuliaista valtuutettua.

Itse esityslista aiheutti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Valtuustokeskustelussa oikeiston puolella oli enimmäkseen hiljaista. Kysymys, mitä kuntalaiset saavat tämän jälkeen enemmän ja parempaa, jäi vaille vastausta. Toteamukseen, että tämä on selkeästi askel siihen suuntaan, että kaupunki siirtyy tulevaisuudessa hankkimaan kyseiset palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, todettiin naivisti, että eihän tässä nyt mistään sellaisesta ole kyse. Päätösvallan karkaaminen kuntalaisten äänestämien luottamushenkilöiden käsistä vaiettiin kuoliaaksi. Siihen keskusteluun ei päästy ollenkaan, että kun kunnan lakisääteisten palveluiden ja liikelaitoksen tai yksityisen firman rajapinnat eivät loksahdakaan saumatta yhteen niin silloin yleensä joustaa kuntalainen, kunnan työntekijä tai kunnan budjetti. Muutama valtuutettu kävikin jo muistuttamassa, että nyt sitten pitää muistaa siirrellä kunnan rahaa sinne, missä kulut kasvavat, ihasteltuaan ensin, että näillä järjestelyillä säästyy rahaa, koska kaikki on niin läpinäkyvää.

Paljonko maksaa pelkkä peruskoulun siivous, entä siivous ja ripaus koko kylä kasvattaa asennetta?