Vaalityötä tekemässä

Nämä ovat neljännet kunnallisvaalit, joissa olen ehdokkaana. Kolmella edellisellä kerralla äänet riittivät reilusti valtuutetun paikkaan. Nyt ennen vaaleja, en juuri olenkaan pohdi sitä, uusinko paikkani valtuustossa. Sen näkee vaalipäivän iltana, sunnuntaina 26.10. Päätettäviä ja hoidettavia asioita sen sijaan pohdin paljonkin.

Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.

Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.

Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.

Syksyllä kaivataan lomaa!

Valtuustolaoitteeni koulujen syysloman pidentämisestä kahdesta päivästä viikon mittaiseksi sai kivasti, muttei riittävästi kannatusta. 30 valtuutettua olisi halunnut selvittää syysloman järjestämisen mahdollisuuksia, mutta 37 vastusti. Tyhjää äänestäneitä oli kourallinen.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (Kok) totesi, että kukaan ei ole ollut lautakuntaan päin yhteydessä ja toivonut syyslomaa kouluihin, joten siis ei ole tarvetta pidentää syyslomaa. No, vanhempienhan ei tarvitse olla lautakuntaan yhteydessä, vaan riittää kun lähettää loma-anomuksen opettajalle.

Opettajien ja etelänlomista osattomien oppilaiden kannalta syksy on kuitenkin pitkä ja pimeä. Viikon paussi katkaisisi arjen puurtamisen mukavasti. Sitä taukoa kaipaisivat nekin oppilaat, joiden perheillä ei ole mahdollisuuksia lähteä etelän aurinkoon. Toivotaan, että pääkaupunkiseudulla päästään asiassa eteenpäin, vaikka Espoon valtuusto toisin päättikin.

Tukea uusille opettajille

Opettajan työhön sitoutumisen heikkolenkki, on induktiovaihe eli työn aloittaminen koulutuksen jälkeen. Opettajan työn ensimmäiset vuodet ovat usein raskaita. Yhä useampi tuore opettaja päätyykin vaihtamaan alaa muutaman työvuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla peräti joka kolmas jättää ammatin muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Aloituspaikkojen lisääminen opettajankoulutukseen ei yksin riitä ratkaisuksi. Vastavalmistuneita rekrytoituja on tuettava työuran alkuvaiheessa nykyistä enemmän, jotta haasteet eivät käy liian raskaiksi.

Mentoroinnin on todettu olevan tehokas uusien opettajien tukimuoto. Vastavalmistuneen opettajan mentorina toimivalla kokeneemmalla opettajalla on mahdollisuus jakaa tietotaitoaan ja mentoroinnin vuorovaikutusluonteen vuoksi, myös mentorilla on mahdollisuus saada ajantasaista tietoa tuoreelta opettajalta. Mentorijärjestelmä lisää myös pitkään opettajana toimineille vaihtoehtoisia tehtäviä ja uralla etenemismahdollisuuksia, joita opetusalalla muuten on vähän. Esimerkiksi Helsingissä, Kokkolassa ja Jyväskylän seudulla on jo uusien opettajien mentorointimallit käytössä.

Espoossa uusien opettajien työhön sitoutumiseen ja työssäjaksamiseen ei olla vielä puututtu ja siksi jätin valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että uuden opetushenkilöstön työssäjaksamista ja työhön sitoutumista parannetaan kehittämällä mentorjointijärjestelmä, jossa huomioidaan erityisesti opetusalan haasteet mm työaikakysymykset. Myös mentorien asianmukaisesta perehdyttämisestä ja kouluttamisesta huolehditaan.