Kunnallisvaaliteemani

Leppävaaran urheilupuiston metsä lokakuussa

Pidetään Espoo turvallisena kotikaupunkina. Huolehditaan hyvinvoinnista.

- Päätöksiä tehdessä ajattelen kuntalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja valinnan mahdollisuuksia.

- Neuvoloita on kehitettävä edelleen vastaamaan paremmin perheiden tarpeisiin. Vanhempien tulisi saada enemmän opastusta lasten kasvattamiseen, parisuhteen hoitamiseen ja hyvinvoivan perheen rakentamiseen.

- Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää ajatella paljon pidemmällä tähtäimellä kuin mitä nyt teemme.

- Päiväkotien ja koulujen ryhmien koot on pidettävä aisoissa. Lapset viettävät suuren osan ajastaan päiväkotien ja koulujen monesti ylisuurissa ryhmissä, joissa aikuisella ei ole mahdollisuutta riittävästi huomioida heidän tarpeitaan. Erilaisia hyväksi havaittuja ja tutkittuja menetelmiä, joiden avulla voidaan opettaa lapsille tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja on olemassa. Tämä tietotaito on saatava päivähoito- ja opetushenkilöstön käyttöön. KiVa-koulua ei saa unohtaa!

- Koululaisten iltapäivähoitopaikkoja on lisättävä niin, että jokainen tarvitseva saa paikan. Mahdollisuuksia harrastaa iltapäivällä on lisättävä.

- On otettava kaikki keinot käyttöön, jotta saamme nuoret osallisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Osallistavan ja vastuuta antavan ajattelumallin on läpäistävä kaikki paikat, jossa lapset ja nuoret toimivat.

- Terveyspalveluiden on pelattava paremmin.

- Ikäihmisten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Iäkäskin tarvitsee ulkoilua, liikuntaa, kulttuuria.

- Kulttuuri, liikunta ja harrastaminen ovat osa hyvää elämää.

- Espoosta kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupunkia.

- Kunnan tulee itse huolehtia keskeisimmistä palveluistaan. Yksityistämistä ja alihankintoja vain tarkkaan harkituissa paikoissa.

- Kaupungin on toimittava esimerkillisesti henkilöstön kohtelemisessa ja vaadittava samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Jos työ on jatkuvaa, siihen pitää palkata vakituinen henkilö. Tämä ei toteudu vielä mm koulunkäyntiavustajien kohdalla.

- Kaikkia palveluita ei tule siirtää suuriin kauppakeskuksiin. Lähikirjastot ovat tärkeitä.

- Ympäristön viihtyisyys ja ekologiset ratkaisut on pidettävä aina päätöksiä tehtäessä mielessä.

Kunnallisvaalit lähestyvät

Olen ollut vuodesta 1997 saakka kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Tähän aikaan on mahtunut opiskelua, perheen kasvaminen, muuttoja Espoon sisällä ja moninaisia luottamustehtäviä kaupunginvaltuuston ohella mm kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenyydet, Ammattikorkeakoulu Laurean hallituksen varapuheenjohtajuus sekä ympäristölautakunnan ja kultuurilautakunnan jäsenyydet. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.

Minkä asioiden eteen olen tehnyt töitä, äänestänyt ja puhunut? Minulle ihmisten hyvinvointi, toimivat palvelut, arjen sujuminen, turvallisuus ja viihtyisä ympäristö ja elivoimainen luonto ovat olleet tärkeitä asioita. Olen tehnyt aloitteen Pitkäjärven kunnostamisesta sekä järvenrantaraittien suunnittelemisesta Espoon järvien rannoille. Äitinä ja opettajana perheiden palvelut ja lasten asiat ovat luonnollisesti lähellä sydäntä. Olen sitä mieltä, että tärkeimmät palvelut Espoon pitää järjestää omana toimintana ja ulkoistamisessa on maltti valttia. Kultuurilautakunnan puheenjohtajana olen yrittänyt edistää lasten taideharrastusten hintojen pysymistä kohtuullisina ja harrastusmahdollisuuksien sijoittumista kysynnän mukaan eripuolille kaupunkia. Olen myös puolustanut väsymättömästi lähikirjastoja. Lisää ajatuksiani löytyy kotisivultani.


Joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa valitaan henkilöt kaupunginvaltuustoon.

Kuntavaalit ovat sunnuntaina 28.10.2012 klo 9–20.
Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.–23.10.2012.

Linkki: Espoon kaupunki kuntavaalit.

Budjetti 08 lapset, nuoret ja perheet

Valtuustopuhe vuoden 2008 budjetin käsittelyn yhteydessä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Katselin budjettikirjaa sillä silmällä, mitä se lupaa lapsille ja nuorille ja olemmeko onnistuneet kohdentamaan resursseja ja huomiota niihin paikkoihin, joissa tarve on suurin.

21 OECD maata käsittävässä tutkimuksessa nousee esiin, että Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin. Aivan erityisesti tulisi tarkastella perheitä, perheiden hyvinvointia ja ystävyyssuhteita. Huomio kiinnittyy myös suomalaislasten liian varhaiseen itsenäistämiseen, humalahakuiseen juomiseen ja monilapsisten yksinhuoltajaperheiden määrän kasvuun. Näitä samoja asioita on tullut esiin myös muissa seurannoissa ja tutkimuksissa.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla suurin huostaanotettujen lasten ja nuorten ryhmä on 13-17 vuotiaat, joilla ei ole aikaisemmin kontaktia lastensuojeluun. Keskiluokkaisten ja hyvintoimeentulevien perheiden osuus lastensuojelun asiakkaista on selvästi kasvanut. Huostaanottojen syynä on vanhempien kuormittuminen, vanhempien pyyntö, että lapsi huostaanotetaan ja voimien loppuminen lapsen kanssa.

Eli tänä päivänä on kasvava määrä lapsia, joilla ei ole kotona sellaista aikuista, joka kykenisi ottamaan vanhemman roolin ja tehtävät hoitaakseen.

Tätä taustaa vasten on hyvä, että tässä budjetissa lisätään resursseja yhteen lasten keskeisistä ympäristöistä, kouluun. Lisätään koulupsykologien ja kuraattorien määrää enemmän tarpeita vastaavaksi. Tällä ratkaisulla tuemme myös opettajien työssä jaksamista, sillä oppilashuoltoryhmä on merkittävä taustatuki ja konsultaatioapu arjen kasvatustyössä.

Tuntikehyksen kasvattaminen koituu niin ikään oppilaiden hyödyksi. Lisäresurssien kohdentaminen tuki- ja jakotunteihin lisää luokkaopetuksen tehokkuutta ja mikä tärkeintä, se mahdollistaa oppilaiden kohtaamisen ja yksilöllisen huomioimisen aiempaa paremmin.

Hyvä asia on myös se, että lasten ja nuorten harrastuksiin osallistumista ja osallistumattomuutta tullaan ehdotukseni mukaan tarkastelemaan.

Vielä emme tässä budjetissa kohdista huomiota lasten tärkeimpään kasvuympäristöön, perheeseen. Seuraava suuri haaste on neuvolan kehittäminen paremmin perheiden tarpeita ja ajan haasteita vastaavaksi.
Perheet toivovat neuvolalta vertaisryhmiä, tietoa ja tukea koskien vanhemmuutta, parisuhdetta ja ylipäätään perheenä olemista silloin, kun ei varsinaisesti ole mitään vakavia ongelmia vaan normaaleja arkielämän haasteita. Perheillä on halu selvitä itse, mutta aina ei ole tietoa ja taitoa ja niitä voisi kartuttaa uudenlaisen neuvolan puitteissa.

Siksi esitän seuraavan toivomuksen, joka on jaettu numerolla 9: Valtuusto toivoo, että valtuustolle tuodaan lyhyt selvitys espoolaisen neuvolajärjestelmän nykytilasta, sekä mahdollisista kehittämisen suuntalinjoista.