Tuore kulttuurilautakunta kokoontui

Uusi kulttuurilautakunta kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Lautakunta uudistui melkoisesti, sillä edellisen lautakunnan jäsenistä lisäkseni jatkavat vain Teresia Volotinen ja Jani Tiainen. Demareiden toinen lautakunnan jäsen on Abdifitah Abdi ja varajäsenemme ovat Helena Sistonen ja Hannu Suntio.
Lautakunta kävi lähetekeskustelun kirjastoverkosta. Meillä espoolaisilla on kirjastojen suhteen käynyt hyvä onni. Päättäjät ovat olleet kirjastomyönteisiä ja kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrni on ennakkaluulottomasti lähtenyt kehittämään kirjastoja tämän päivän kysyntää vastaavaksi.
Sellon kirjasto on koko maan toiseksi vilkkain kirjasto ja Ison omenan kirjasto on viidennellä sijalla. Entresse saa pian alakertaansa musiikkikahvilan ja uskon, että uusi lautakunta ja valtuusto tekevät parhaansa, että Espoonlahden kirjasto ja kulttuuritilahanke saadaan etenemään. Lisäksi meillä on joukko pieniä lähikirjastoja, jotka täydentävät tarjontaa. Olin unohtaa Tapiolan kirjaston, jonka lisätilantarpeet ovat kytköksissä muuhun Tapiolan alueen myllerrykseen.
Suurten aluekirjastojen ohella tarvitsemme myös pieniä lähikirjastojamme. Viimekauden lautakunnan puheenjohtajan tehtävää hoitaessani sain kuulla monta tarinaa siitä, mikä on lähikirjaston rooli espoolaisille. Se on opiskelupaikka, etätyöpaikka, kotona lapsiaan hoitavan hengähdyshetki, hitaasti kävelevän vanhuksen päivittäinen lehdenlukupaikka, sairaseläkkeellä olevalle paikka, jossa voi nähdä muita ihmisiä, se on pikkukoululaisten iltapäivien turva, se on kavereiden tapaamispaikka, erilaisten yhdistysten kokoontumispaikka, se on syy lähteä illalla sohvalta pienelle happihyppelylle, se on ilo ja lääke moneen vaivaan. Mieleeni tulee vanha Rautakirjan mainos hieman muunnetussa muodossa:

 

 

Kirjasto - sellaisena kuin sinä haluat.


 

Kulttuurilautakunnan syyskuun kokous

Kokouksen alussa lautakunta sai vieraakseen nuoria, jotka kertoivat miten Espoosta saataisiin nuorille parempi kulttuurikaupunki. Nuoret haluavat Espooseen oman kulttuuriareenan, jonka toiminnan suunnittelussa ja totettamisessa nuoret olisivat itse mukana. Lautakunta otti tietoiskun kiinnostuneena vastaan. Lisää kulttuuriareenasta tästä.

Lokakuun kokouksessa lautakunnat käsittelevät tulevan vuoden talousarvioehdotuksen. Kulttuurilautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen hankalin kysymys on liikelaitostamisen myötä svääreihin pompsahtaneet tilakustannukset, jotka uhkaavat nielaista toiminnan ja sisällön. Sama vaikea yhtälö on sivistystoimessa laajemminkin.

Lisäyksenä budjettiin lautakunta esitti yksimielisesti 100 000 euroa lisää taideoppilaitoksille ja 120 000 Entressen kirjaston viereen perustettavaa nuorten musiikkikahvilaa varten.

Lautakunta päätti toimittaa kesäkuisen seminaarinsa raportin "Espoo kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupungiksi" kaupunginhallitukselle ja valtuustolle perehdyttäväksi. Lautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään Espoo tarinaa työstettäessä. Raporttia pääsee lukemaan tästä.

Entressen Library

Entressen uudenkarhea kirjasto on saanut kyltin, jotta ihmiset löytäisivät kirjastoon. Seinässä komeilee suurin kirjaimin library, pienemmillä kirjaimilla kirjasto bibliotek.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtajana olen saanut joitakin loukkaantuneita, ihmetteleviä ja närkästyneitä yhteydenottoja kirjaston käyttäjiltä. Miten juuri tässä yhteydessä annetaan periksi englannin kielelle? Eikö juuri kirjasto ole paikka, jossa pitäisi ymmärtää äidinkielen tärkeys? Kielen tärkeys ylipäätään?

Täytyy myöntää, että itsekin olin yllättynyt, kun kuulin asiasta. Aluekirjastonjohtaja Sunniva Drake perusteli asian olevan tilanpuutteesta johtuva kompromissi. Hän ei halunnut nostaa kumpaakaan kotimaista toisen ohitse, joten päätti valita englanninkielisen tekstin.

En ihan vakuuttunut aluekirjastonjohtajan selityksestä. Paremminkin uskon niin, että Entressen kirjastosta pyritään leipomaan alueensa tarpeisiin vastaava kirjasto nimeä myöten. Espoossa jokaisessa kirjastossa yritetään huomioida alueen ominaispiirteet ja asukkaiden tarpeet ja näin ollen jokainen kirjasto on vähän erilainen.

Espoossa asuu lähes 20 000 henkilöä, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä tarkoittaa, että noin 8% espoossa asuvista puhuu äidinkielenään vierastakieltä. Espoon keskuksen alueen vieraskielisten prosenttiosuus on vielä suurempi.

Olen samaa mieltä siitä, että ulkomaalaistaustaisten tarpeita on pyrittävä huomioimaan palveluja suunniteltaessa. Siitä olen erimieltä, että viralliset kielemme asetetaan englannin kielelle alisteiseen asemaan.