Kulttuurilautakunta kokoontui 21.9.2009 Sellosalin lämpiössä. Lautakunta päätti avustusperiaatteista, jotka ovat voimassa 1.11.2009 alkaen;
Espoon kulttuurilautakunnan avustusten yleiset ehdot ja periaatteet
Kulttuurilautakunnan myöntämillä avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, kotiseutu- ja sivistystyölle sekä taiteen harjoittamiselle ja taiteen perusopetukselle alueellisesti tasapuolisesti ja eri väestöryhmät huomioon ottaen. Avustuksia myönnetään erityisesti toimintaan ja hankkeisiin, jotka toteuttavat kulttuurilautakunnan valtuustokausittain hyväksymiä linjauksia ja painopisteitä. Lautakunta voi päättää kohdeavustusten suuntaamisesta ennen avustusten julistamista haettaviksi. Avustuksia myönnetään pääsääntöisesti espoolaisille toimijoille ja Espoossa tapahtuvalle toiminnalle. Avustusta voi saada samaan tarkoitukseen ainoastaan yhdeltä kaupungin yksiköltä. Avustuksia ei myönnetä kaupungin omalle yksikölle. Mikäli avustuksen saaja rikkoo avustusehtoja, voidaan avustus periä takaisin.
Kulttuurilautakunnalta haettavat avustukset:
1. Toiminta-avustukset:
1) säännölliset toiminta-avustukset lakisääteisen valtionavun piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille
2) avustukset muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille
3) säännölliset toiminta-avustukset ammattimaisesti johdetuille teattereille, kuoroille, museoille, orkestereille sekä festivaaleille
4) toiminta-avustukset kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille
Avustuksien jaossa pyritään turvaamaan yhteisöjen valtionosuudet pitämällä niiden saajien osalta lautakunnan avustuksen taso vakaana vuosittaisen talousarvion puitteissa. Toiminta-avustus on saajalleen yleiskatteinen avustus, joka tulee käyttää avustuksen saajan tarkoituksen ja toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan.
Toiminta-avustuksia haetaan kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä.
2. Kohdeavustukset:
1) kulttuuritapahtumat ja produktiot
2) taiteilija-apurahat taiteelliseen toimintaan
3) kulttuurihistoriallisesti merkittävät korjauskohteet
Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Avustusta ei myönnetä peruskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen eikä peruskoululaisten iltapäivätoimintaan. Avustusta ei myönnetä puoluepoliittisiin tai uskonnollisiin tilaisuuksiin eikä hankkeisiin, joiden pääasiallinen tavoite on liiketaloudellinen toiminta. Avustusta ei myönnetä tapahtumiin ja hankkeisiin, jotka ovat alkaneet tai tapahtuneet jo ennen hakemisajankohtaa. Avustusta voi käyttää avustuksen myöntämisvuonna sekä sitä seuraavana vuonna hakemuksen mukaiseen toimintaan.
Kohdeavustuksia haetaan helmikuun ja elokuun loppuun mennessä.
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
tiistai 18. elokuuta 2009
Koulua, harrastuksia ja yksinäisiä iltapäiviä
Koululaisten yksinäiset iltapäivät ovat puhuttaneet jo reilun kymmenen vuotta. Eeva Ahtisaari ja professori Lea Pulkkinen nostivat huolen esille 90-luvun lopulla ja kaikki lehdet pursuivat tietoa siitä, millaisia riskejä liika yksinoleminen aiheuttaa. Saatiin aikaan iltapäiväkerhot. Tarve iltapäivätoiminnalle on kuitenkin paljon suurempi kuin tämän hetkinen tarjonta.
Ikävää, että tärkeä asia katsotaan loppuun käsitellyksi ja käsillä oleva taloustaantuma säikäyttää viimeistään sulkemaan suut.
Nyt on kuitenkin juuri se aika, jolloin lasten hyvinvointiin pitää puuttua napakammin kuin koskaan.
Iltapäivätoiminta kouluilla voi olla monimuotoista ja se voi olla yhdistelmä monien eri toimijoiden tarjoamia kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia.
Missä ovat koulujen omat jalkapallo- ja uimajoukkueet? Entäs kuorot? Taideoppilaitokset ja urheiluseurat voisivat rantautua kouluille nykyistä paljon runsaammassa määrin.
Espoossa puhumme ennaltaehkäisemisestä, lasten ja nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista. Ajatus on oikeansuuntainen, joskin haparoiva ja jostain syystä ajatus ei kuitenkaan päädy määrärahaksi budjettikirjaan. Iltapäivätoiminnan saaminen kouluille on osittain kuitenkin taloudellinen kysymys.
Ikävää, että tärkeä asia katsotaan loppuun käsitellyksi ja käsillä oleva taloustaantuma säikäyttää viimeistään sulkemaan suut.
Nyt on kuitenkin juuri se aika, jolloin lasten hyvinvointiin pitää puuttua napakammin kuin koskaan.
Iltapäivätoiminta kouluilla voi olla monimuotoista ja se voi olla yhdistelmä monien eri toimijoiden tarjoamia kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia.
Missä ovat koulujen omat jalkapallo- ja uimajoukkueet? Entäs kuorot? Taideoppilaitokset ja urheiluseurat voisivat rantautua kouluille nykyistä paljon runsaammassa määrin.
Espoossa puhumme ennaltaehkäisemisestä, lasten ja nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista. Ajatus on oikeansuuntainen, joskin haparoiva ja jostain syystä ajatus ei kuitenkaan päädy määrärahaksi budjettikirjaan. Iltapäivätoiminnan saaminen kouluille on osittain kuitenkin taloudellinen kysymys.
tiistai 28. huhtikuuta 2009
Entressen Library
Entressen uudenkarhea kirjasto on saanut kyltin, jotta ihmiset löytäisivät kirjastoon. Seinässä komeilee suurin kirjaimin library, pienemmillä kirjaimilla kirjasto bibliotek.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtajana olen saanut joitakin loukkaantuneita, ihmetteleviä ja närkästyneitä yhteydenottoja kirjaston käyttäjiltä. Miten juuri tässä yhteydessä annetaan periksi englannin kielelle? Eikö juuri kirjasto ole paikka, jossa pitäisi ymmärtää äidinkielen tärkeys? Kielen tärkeys ylipäätään?
Täytyy myöntää, että itsekin olin yllättynyt, kun kuulin asiasta. Aluekirjastonjohtaja Sunniva Drake perusteli asian olevan tilanpuutteesta johtuva kompromissi. Hän ei halunnut nostaa kumpaakaan kotimaista toisen ohitse, joten päätti valita englanninkielisen tekstin.
En ihan vakuuttunut aluekirjastonjohtajan selityksestä. Paremminkin uskon niin, että Entressen kirjastosta pyritään leipomaan alueensa tarpeisiin vastaava kirjasto nimeä myöten. Espoossa jokaisessa kirjastossa yritetään huomioida alueen ominaispiirteet ja asukkaiden tarpeet ja näin ollen jokainen kirjasto on vähän erilainen.
Espoossa asuu lähes 20 000 henkilöä, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä tarkoittaa, että noin 8% espoossa asuvista puhuu äidinkielenään vierastakieltä. Espoon keskuksen alueen vieraskielisten prosenttiosuus on vielä suurempi.
Olen samaa mieltä siitä, että ulkomaalaistaustaisten tarpeita on pyrittävä huomioimaan palveluja suunniteltaessa. Siitä olen erimieltä, että viralliset kielemme asetetaan englannin kielelle alisteiseen asemaan.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Vielä ehtii äänestämään, aina ilta kahdeksaan saakka!
Huh huijaa! Vaalityö on tehty ja nyt vaan odotellaan vaalien tulosta.
Ulkona on aivan ihanan raikas sää! Sellaisessa viimassa ja tihuutuksessa, kun puskee äänestyskopille ja takaisin kotiin, tuntee tehneensä jotakin tärkeää.
Kotona voi sitten hyvillä mielin käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa. Kainalossa on tosin vähän tungosta ja kirjaakaan ei tarvitse itse valita. Eemelin kootut metkut ja muutama muu vaihtoehto ilmestyy käteen vakuuttavin suosituksin ihan itsekseen.
Leppoisan sunnuntaipäivän vieton lomassa tulin koneelle lukemaan sähköpostin, koska on sattunut niinkin, että vielä vaalipäivänä jokunen äänestäjä etsii sopivaa ehdokasta ja kyselee vielä viimeisiä tärkeitä asioita ja katsomaan kotisivujeni tilannetta. Ilokseni huomaan, että kotisivuillani on tänään hyvinkin vilkasta. Lähemmäs toistasataa käyntiä tämän päivän aikana.
Vielä muutaman tunnin ajan jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus tarttua ruoriin ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteisiä asioitamme ohjaillaan. Jokainen ääni vääntää ruoria johonkin suuntaan. Käytäthän Sinäkin omaa voimaasi ja äänestät itsellesi tärkeiden asioiden puolesta.
Ulkona on aivan ihanan raikas sää! Sellaisessa viimassa ja tihuutuksessa, kun puskee äänestyskopille ja takaisin kotiin, tuntee tehneensä jotakin tärkeää.
Kotona voi sitten hyvillä mielin käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa. Kainalossa on tosin vähän tungosta ja kirjaakaan ei tarvitse itse valita. Eemelin kootut metkut ja muutama muu vaihtoehto ilmestyy käteen vakuuttavin suosituksin ihan itsekseen.
Leppoisan sunnuntaipäivän vieton lomassa tulin koneelle lukemaan sähköpostin, koska on sattunut niinkin, että vielä vaalipäivänä jokunen äänestäjä etsii sopivaa ehdokasta ja kyselee vielä viimeisiä tärkeitä asioita ja katsomaan kotisivujeni tilannetta. Ilokseni huomaan, että kotisivuillani on tänään hyvinkin vilkasta. Lähemmäs toistasataa käyntiä tämän päivän aikana.
Vielä muutaman tunnin ajan jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus tarttua ruoriin ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteisiä asioitamme ohjaillaan. Jokainen ääni vääntää ruoria johonkin suuntaan. Käytäthän Sinäkin omaa voimaasi ja äänestät itsellesi tärkeiden asioiden puolesta.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Vaalityötä tekemässä
Nämä ovat neljännet kunnallisvaalit, joissa olen ehdokkaana. Kolmella edellisellä kerralla äänet riittivät reilusti valtuutetun paikkaan. Nyt ennen vaaleja, en juuri olenkaan pohdi sitä, uusinko paikkani valtuustossa. Sen näkee vaalipäivän iltana, sunnuntaina 26.10. Päätettäviä ja hoidettavia asioita sen sijaan pohdin paljonkin.
Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.
Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.
Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.
Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.
Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.
Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)