Lokakuun valtuustossa liikelaitostamista ja meriuposkuoriaisia

Valtuuston listalla oli Espoon Talouspalvelut -liikelaitoksen ja Espoon Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen perustaminen sekä johtosääntömuutosten hyväksyminen.

En voinut yhtyä päätösesitykseen monestakaan syystä. Myös henkilöstön edustajilta tuli viesti, että yhteistoimintaneuvotteluissa ei henkilöstöä ole kuultu riittävästi.

Ajatus siitä, että kunnan pitää imitoida yritystä levisi 2000-luvun alussa. Samaan aikaan yritysmaailmassa oli vallalla ajatus, jossa tehokkuutta lisätäkseen yrityksen pitää erikoistua ja päästä eroon kaikista toiminnoistaan, jotka eivät kuulu sen ydinalueeseen.

Näitä oppeja seuraten Espookin on yrittänyt karistaa ydintoimintojensa ympäriltä niitä tukevat toiminnat liikelaitoksiin. Liikelaitosten perustamista on perusteltu mm kustannustietoisuuden lisäämisellä, vaikka kustannustietoisuutta olisi voitu kyllä lisätä vähäisemmälläkin myllerryksellä. Mutta niin ei haluttu tehdä, koska liikelaitoksen perustaminen ei ole päämäärä, vaan välitavoite matkalla varsinaiseen päämäärään. Hankalasti kunnan toimintaan istuva liikelaitos on portti kunnan toimintojen yksityistämiseen. Yksitystämisen uskotaan tuovan säästöjä ja lisäävän innovaatioita. Todellisuudessa yksityistäminen sattaa nostaa kuluja, koska kunnalla täytyy olla järjestelmä palvelusopimusten tekemiseen, kunnan on valvottava yksityisesti tuotettavia palveluja ja yksityisen yrityksen on tuotettava voittoa. Innovaatioiden osalta jää nähtäväksi, kuinka mielellään keskenään kilpailevat yritykset jakavat muille organisaationsa innovaatioita. Yksityistäminen saattaa lisätä myös kuntalaisten eriarvoistumista ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten tilanteen vaikeutumista edelleen.

Itse olen sitä mieltä, että kunta tuottaa itse parhaiten, joustavimmin ja kokonaistaloudellisemmin kuntalaisten palvelut. Kunnan itsetuottamat palvelut takaavat parhaiten myös kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun.

Valtuusto käsitteli myös Saunalahti III kaavaa. Valitettavasti valtuusto äänestysten jälkeen päätti, että merenrantaraitti ei jatku tässä kohden edes pitkospuina meren rannassa, vaan kulkee kauempana talojen takana. Tämä siksi, että Kokoomuksen (huom! ei Vihreiden) mukaan meriuposkuoriaiset häiriintyvät. Näin meriuposkuoriaisten varjolla tässä kohdassa rantaraittia asuvat asukkaat saivat pitää rannat omassa yksityisessä käytössään.

Hyvää Maailman opettajien päivää!

Vuosittain lokakuun viidentenä päivänä vietettävä Maailman opettajien päivä on Unescon ja Education International -järjestön vuonna 1994 käynnistämä perinne.

Päivän tarkoitus on muistuttaa kasvatus- ja opetustyön tärkeydestä, tehdä opetustyötä tunnetuksi ja lisätä tietoa opettajan asemaa koskevista suosituksista.
World Teachers' Day-sivulle.



Itämeri - I love you!

Itämeri on yhdeksän maan ympäröimä maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista ja herkimmin haavoittuvista meristä. Itämeren rannikkovedet ovat pahoin rehevöityneet ja merenpohjan syvänteissä eliöstä on kuollut.

Itämeren ominaispiirteitä ovat alhainen suolapitoisuus, vuoroveden heikkous ja mataluus. Itämeri on pinta-alaltaan noin 390 000 neliökilometriä. Valuma-alue on noin 1 500 000 neliökilometriä. Itämereen laskee satoja jokia. Itämeren keskisyvyys on hieman reilut 50 metriä ja syvin kohta on noin 460 metriä.

Itämeren vedessä elävä lajisto on niukka. Kylmyys ja meren matala suolapitoisuus on haastavaa lajien menestymiselle. Merinisäkäslajeja on vähän verrattuna muihin meriin. Hyljelajeja on kolme: Harmaahylje, norppa ja kirjohylje. Ainoa valaslaji on pyöriäinen. Linnusto on lajistoltaan runsas.

Itämeren suojelu

• Lasten ja nuorten tietoa Itämerestä on muun ympäristökasvatuksen ohessa lisättävä. Onhan Itämeri meidän oma meremme.

• Kansalaisjärjestöjen tekemää arvokasta työtä Itämeren hyväksi on tuettava.

• Tietoisuutta arkielämän, veneilyn, mökkeilyn, kiinteistöjen ja maatalouksien ympäristöystävällisistä ratkaisuista on lisättävä ja ympäristöystävällisiä tekoja helpotettava.

• Valtakunnallinen itämeriasioiden vastuu- ja koordinointi taho on määriteltävä

• Lähialueyhteistyötä on edelleen tärkeää, sillä esimerkiksi Nevan alueen kasvava maatalous muodostaa yhä lisääntyvän riskin Itämerelle.

• Itämerellä kulkevien öljytankkereiden määrä on voimakkaasti kasvanut. Öljyonnettomuuksien ehkäisy on tärkeää, mutta meillä on oltava riittävä valmius toimia myös öljyturman sattuessa.

• Itämeri-päivä, jota vietettäisiin kaikissa Itämerta ympäröivissä maissa vuosittain samana päivänä lisäisi yhteisen vastuun tunnetta.

• Kansainvälisen HELCOMin eli Itämeren suojelukomission arvokasta työtä on tuettava ja päätöksistä pidettävä tiukasti kiinni.

Espoon Demareiden kunnallisvaaliehdokkaat on asetettu

Espoon Demareiden kuntavaalien 2012 listalla on 112 ehdokasta 45 naista ja 67 miestä. Myös ehdokasnumerot on julkaistu.

Oma ehdokasnumeroni on: 644

Linkki kotisivulleni.

Katso tästä kaikki Espoon sosialidemokraattien listalla olevat ehdokkaat.

Kulttuurilautakunnan syyskuun kokous

Kokouksen alussa lautakunta sai vieraakseen nuoria, jotka kertoivat miten Espoosta saataisiin nuorille parempi kulttuurikaupunki. Nuoret haluavat Espooseen oman kulttuuriareenan, jonka toiminnan suunnittelussa ja totettamisessa nuoret olisivat itse mukana. Lautakunta otti tietoiskun kiinnostuneena vastaan. Lisää kulttuuriareenasta tästä.

Lokakuun kokouksessa lautakunnat käsittelevät tulevan vuoden talousarvioehdotuksen. Kulttuurilautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksen hankalin kysymys on liikelaitostamisen myötä svääreihin pompsahtaneet tilakustannukset, jotka uhkaavat nielaista toiminnan ja sisällön. Sama vaikea yhtälö on sivistystoimessa laajemminkin.

Lisäyksenä budjettiin lautakunta esitti yksimielisesti 100 000 euroa lisää taideoppilaitoksille ja 120 000 Entressen kirjaston viereen perustettavaa nuorten musiikkikahvilaa varten.

Lautakunta päätti toimittaa kesäkuisen seminaarinsa raportin "Espoo kulttuurin hyvinvointivaikutusten esimerkkikaupungiksi" kaupunginhallitukselle ja valtuustolle perehdyttäväksi. Lautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään Espoo tarinaa työstettäessä. Raporttia pääsee lukemaan tästä.

Kunnallisvaalit lähestyvät

Olen ollut vuodesta 1997 saakka kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Tähän aikaan on mahtunut opiskelua, perheen kasvaminen, muuttoja Espoon sisällä ja moninaisia luottamustehtäviä kaupunginvaltuuston ohella mm kaupunginhallituksen ja Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenyydet, Ammattikorkeakoulu Laurean hallituksen varapuheenjohtajuus sekä ympäristölautakunnan ja kultuurilautakunnan jäsenyydet. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.

Minkä asioiden eteen olen tehnyt töitä, äänestänyt ja puhunut? Minulle ihmisten hyvinvointi, toimivat palvelut, arjen sujuminen, turvallisuus ja viihtyisä ympäristö ja elivoimainen luonto ovat olleet tärkeitä asioita. Olen tehnyt aloitteen Pitkäjärven kunnostamisesta sekä järvenrantaraittien suunnittelemisesta Espoon järvien rannoille. Äitinä ja opettajana perheiden palvelut ja lasten asiat ovat luonnollisesti lähellä sydäntä. Olen sitä mieltä, että tärkeimmät palvelut Espoon pitää järjestää omana toimintana ja ulkoistamisessa on maltti valttia. Kultuurilautakunnan puheenjohtajana olen yrittänyt edistää lasten taideharrastusten hintojen pysymistä kohtuullisina ja harrastusmahdollisuuksien sijoittumista kysynnän mukaan eripuolille kaupunkia. Olen myös puolustanut väsymättömästi lähikirjastoja. Lisää ajatuksiani löytyy kotisivultani.


Joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa valitaan henkilöt kaupunginvaltuustoon.

Kuntavaalit ovat sunnuntaina 28.10.2012 klo 9–20.
Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.–23.10.2012.

Linkki: Espoon kaupunki kuntavaalit.