Valtuustopuhe vuoden 2008 budjetin käsittelyn yhteydessä
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Katselin budjettikirjaa sillä silmällä, mitä se lupaa lapsille ja nuorille ja olemmeko onnistuneet kohdentamaan resursseja ja huomiota niihin paikkoihin, joissa tarve on suurin.
21 OECD maata käsittävässä tutkimuksessa nousee esiin, että Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin. Aivan erityisesti tulisi tarkastella perheitä, perheiden hyvinvointia ja ystävyyssuhteita. Huomio kiinnittyy myös suomalaislasten liian varhaiseen itsenäistämiseen, humalahakuiseen juomiseen ja monilapsisten yksinhuoltajaperheiden määrän kasvuun. Näitä samoja asioita on tullut esiin myös muissa seurannoissa ja tutkimuksissa.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla suurin huostaanotettujen lasten ja nuorten ryhmä on 13-17 vuotiaat, joilla ei ole aikaisemmin kontaktia lastensuojeluun. Keskiluokkaisten ja hyvintoimeentulevien perheiden osuus lastensuojelun asiakkaista on selvästi kasvanut. Huostaanottojen syynä on vanhempien kuormittuminen, vanhempien pyyntö, että lapsi huostaanotetaan ja voimien loppuminen lapsen kanssa.
Eli tänä päivänä on kasvava määrä lapsia, joilla ei ole kotona sellaista aikuista, joka kykenisi ottamaan vanhemman roolin ja tehtävät hoitaakseen.
Tätä taustaa vasten on hyvä, että tässä budjetissa lisätään resursseja yhteen lasten keskeisistä ympäristöistä, kouluun. Lisätään koulupsykologien ja kuraattorien määrää enemmän tarpeita vastaavaksi. Tällä ratkaisulla tuemme myös opettajien työssä jaksamista, sillä oppilashuoltoryhmä on merkittävä taustatuki ja konsultaatioapu arjen kasvatustyössä.
Tuntikehyksen kasvattaminen koituu niin ikään oppilaiden hyödyksi. Lisäresurssien kohdentaminen tuki- ja jakotunteihin lisää luokkaopetuksen tehokkuutta ja mikä tärkeintä, se mahdollistaa oppilaiden kohtaamisen ja yksilöllisen huomioimisen aiempaa paremmin.
Hyvä asia on myös se, että lasten ja nuorten harrastuksiin osallistumista ja osallistumattomuutta tullaan ehdotukseni mukaan tarkastelemaan.
Vielä emme tässä budjetissa kohdista huomiota lasten tärkeimpään kasvuympäristöön, perheeseen. Seuraava suuri haaste on neuvolan kehittäminen paremmin perheiden tarpeita ja ajan haasteita vastaavaksi.
Perheet toivovat neuvolalta vertaisryhmiä, tietoa ja tukea koskien vanhemmuutta, parisuhdetta ja ylipäätään perheenä olemista silloin, kun ei varsinaisesti ole mitään vakavia ongelmia vaan normaaleja arkielämän haasteita. Perheillä on halu selvitä itse, mutta aina ei ole tietoa ja taitoa ja niitä voisi kartuttaa uudenlaisen neuvolan puitteissa.
Siksi esitän seuraavan toivomuksen, joka on jaettu numerolla 9: Valtuusto toivoo, että valtuustolle tuodaan lyhyt selvitys espoolaisen neuvolajärjestelmän nykytilasta, sekä mahdollisista kehittämisen suuntalinjoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti