Pääkaupunkiseudun alueiden polarisaatio näkyy kouluissa

Suomen akatemia on tutkimuksessaan varmistanut sen, mitä moni meistä lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä on jo uumoillutkin. Pääkaupunkiseudulla yläkoulujen väliset erot ovat erittäin hälyttäviä. Linkki artikkeliin tässä.

Miró EMMAssa

Espoon modernin taiteen museo EMMAssa tulee olemaan tänä keväänä mielenkiintoinen näyttely, jota ei voi jättää väliin: Joan Miró + Miró ja suomalaista fantasiaa. Näyttely keskittyy veistoksiin, mutta esillä on myös veistosten muotokieleen liittyviä maalauksia, piirroksia ja grafiikkaan.

Miro on yksi 1900-luvun valovoimaisimmista ja tuotteliaimmista taiteilijoista siksi on hienoa saada hänen töitään Emmaan.

Joan Miró pähkinän kuoressa: Miró syntyi vuonna 1893 Barcelonassa, kärsi sodista, mutta keskittyi taiteen tekemiseen Kataloniassa ja Pariisissa, siirtyi vähitellen yhä abstraktimpaan ilmaisuun, kehittyi mestariksi unenomaisten fantasiatöiden tekijänä, tuotanto kattaa noin 500 veistosta, 2 000 öljymaalausta, 3 500 grafiikan työtä ja 400 keraamista työtä, lisäksi keramiikkaseiniä ja seinävaatteita julkisiin tiloihin, kirjojen kuvituksia ja tuotemerkkejä, sai elää pitkän elämän ja kuoli 1983 Mallorcalla.

"Taide on ihmisistä ja ihmisille." (Miró)

Innostusta, tahtoa ja luottamusta!

Mahtava tunnelma!

Upeaa Jutta, upeaa Mikael!

Onnea kummal-lekin!

Joensuun Areenalla vallitsi iloinen ja toiveikas tunnelma kaikinpuolin. Jutta Urpilainen valittiin jatkamaan puolueenpuheenjohtajana ja Mikael Jungner valittiin puoluesihteeriksi. Hienoa! Uusi puoluejohto osasi innostaa väkeä.

Puoluekokousväki oli silminnähden nuortunut kymmenessä vuodessa, eikä se johdu pelkästään siitä, että itse olen vanhempi tässä omalla kohdallani viidennessä puoluekokouksessa kuin aikanaan Turussa vuonna 1999. Vaikka puolueenjäsenten keski-ikä on korkea, puoluekokoukseen on äänestetty nuorta väkeä paljon.

Kahvipöydissä viriteltiin tapahtumia ja sovittiin tapaamisia.

Käytävillä pohdittiin, kuinka saada viestimme perille. Että edustamme kansaa. Niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat neuvolaa, päivähoitopaikkaa, peruskoulua, lukiota, yliopistoa, sairaanhoitoa, käyvät työssä tai ovat työelämän ulkopuolella. Emme edusta kansanvälisiä suuryrityksiä emmekä kannata sitä, että suomalaisten rahat hupenevat näiden rahanhaalijoiden mahtaviin rahamasseihin.

Olemme sitä mieltä, että politiikon tehtävä on muokata yhteiskunnasta sellainen, että se on turvallinen ja hyvä paikka ihan jokaiselle ihmiselle.

Sivistyksen Suomi

Joensuun Areena täyttyi torstai aamuna iloisista jälleennäkemisistä, puheensorinasta ja odottavasta tunnelmasta kun viisisataa puoluekokousedustajaa ympäri maata saapuivat paikalle. Kokonaisuudessaan väkimäärää lähenteli tuhatta henkeä, kun lasketaan mukaan järjestäjien ja median edustajat. 

Työskentelin Tuula Haataisen vetämässä sivistysvaliokunnassa, jossa käsittelimme omaa osuuttamme Tulevaisuusasiakirjasta Varjosta valoon – työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan

ympäristön Suomi.

Ohessa tiivistetyssä muodossa Sivistyksen Suomi -osuudessa esitetty tavoitetila. (Täällä Tulevaisuusasiakirja kokonaisuudessaan).

-Varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsi. Päivähoito ja perusopetus muodostavat yhtenäisen kasvun, kehityksen ja oppimisen polun ja on opetustoimen vastuulla. Päivähoito purkaa lasten luokkayhteiskuntaa ja tarjoaa tytöille ja pojille tasa-arvoiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Ryhmien koot määritellään varhaiskasvatuslailla. Jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon lähellä kotiaan. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotihoidossa. Päivähoitopankista voi hankkia hoitoa tarvitsemansa määrän. Päivähoito on maksutonta.

-Perusopetuksen tasa-arvon lisäämiseksi Suomessa otetaan käyttöön rahoitusmalli, jossa kouluja rahoitetaan niiden toimintaympäristön haasteellisuuden mukaisesti. Haasteellisimmissa oloissa toimivissa kouluissa opetusryhmät ovat pienempiä, opettajien kannusteet parempia sekä opetuksen tukipalvelut runsaampia. Samalla haasteellisessa tilanteessa olevien koulujen houkuttelevuuden parantamiseksi ja oppimisen edistämiseksi koulujen mahdollisuutta painottua erilaisiin aihealueisiin, kuten esimerkiksi kielivalikoimia sekä taito- ja taideaineita tuetaan. Kuntien kaavoituksessa on huomioitu aluerakenteen säilyminen monipuolisena ja tasapainoisena. Peruskoulun enimmäisryhmäkoot on säädetty lailla. Kouluissa mahdollistetaan liikunta- ja kulttuuriharrastukset.

-Koko ikäluokka tarvitsee toisen asteen koulutuksen. Yhteiskunta takaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikan toisen asteen koulutuksessa. Nuorten syrjäytyminen on tätä kautta vähentynyt ja jatkokoulutukseen pyrkivien osaamistaso noussut. Oppivelvollisuuden sisällä nuorella on vapaus ja mahdollisuus hankkia itselleen sopiva koulutus, muttei mahdollisuutta pudota koulutuksen ulkopuolelle.Yhtenäisellä toisella asteella opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon tai niiden yhdistelmän. Opiskelijoilla on vapaus yhdistellä opintoja joustavasti haluamallaan avalla. Opintosuunnan muuttaminen on helppoa ja moninkertainen koulutus vähenee. Toisen asteen opintojen sisällöt ja menetelmät ovat monipuolisia. Erilaisille oppijoille löytyy yksilöllinen, mielekäs ja motivoiva oppimispolku, jonka avulla tutkinto voidaan suorittaa. Toisen asteen tutkinto voidaan myös suorittaa oppisopimuskoulutuksena.

-Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuoteen.

-Korkeakoulujen julkisen rahoituksen määrä ei riipu yksityisen rahoituksen määrästä. Opiskelijat valitaan valtakunnallisessa yhteisvalinnassa, osa opiskelijoista valitaan kokeiluopiskelujakson kautta. Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulee sisältyä kansainvälistymisjakso. Suomen korkeakouluverkosto edustaa kansainvälisesti korkeaa tasoa, tukee aluekehitystä ja on alueellisesti kattava. Tutkintoon johtava koulutus on yksilölle maksutonta. Korkeakoulujen toiminta perustuu julkiseen rahoitukseen, joka takaa korkeakoulujen välisen tasa-arvon ja on riippumatonta yksityisen rahoituksen määrästä. Julkista rahoitusta jaetaan tarkoituksenmukaisuusharkinnan sekä tuloksellisuuden perusteella. Kustannuskehitykseen sidotut opintososiaaliset edut, riittävä opetus, esteettömyys, opiskelun edellytysten vahvistaminen sekä tehokas opintojen ohjaus tukevat opiskelijoita. lisätty. Suomen Akatemian rooli huippututkimukseen keskittyvänä instituutiona on vahva.

-Aikuiskoulutuksen osalta asiakirja sisältää merkittävän uudistuksen. Suomessa on otettava käyttöön henkilökohtaiset aikuiskoulutustilit, joille kertyy eri perustein opinto-oikeutta jota kansalaiset voivat tarpeensa mukaan käyttää.

-Yleissivistävä taidekasvatus tukee lasten ja nuorten kasvua kohti aktiivista kansalaisuutta ja auttaa vahvistamaan omaa identiteettiä. Taidekasvatuksen kautta ihminen voi tunnistaa oman luovuutensa ja harjoittaa sitä, sekä oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja. Taideaineet vahvistavat myös ihmisen muuta oppimista. Taide avaa väyliä mielihyvään, uuteen ajattelutapaan ja luovien ratkaisujen löytämiseen arkipäivän kysymyksissä.

-Kulttuuriin kytkeytyvä teollisuus, harrastustoiminta ja pienet kasvavat yritykset luovat uusia työpaikkoja.

-Valtiovalta tunnustaa lainsäädännöllä tekijänoikeuksien aseman luovan työn tekijän toimeentulon perustana. Tekijänoikeuslainsäädäntö turvaa heikomman osapuolen oikeudet ja neuvotteluaseman riittävällä tavalla mukaan lukien työsuhdetekijänoikeusasiat. Tekijänoikeuslainsäädäntö ja hallinto toimivat joustavasti uuden kulttuurin luomisessa. Lainsäädäntöä kehittämällä luodaan keinoja torjua piratismia ja laitonta teosten välittämistä.

-Taiteilijapalkkojen tai pidempien apurahojen avulla tuetaan sivistyksellisesti arvokasta, mutta epäkaupallista taidetta. Taidetta tuetaan myös julkisilla hankinnoilla ja palveluostoilla. Taide on läsnä niin koulupäivissä kuin arkiympäristössä. Taiteilijat osallistuvat koulujen taideprojektien vetoon ja yhdyskuntasuunnitteluun. Kuntatasolla tuetaan kulttuuritoimijoiden yhteistyötä kuntalaisten hyväksi.

-Yleisradiolla on merkittävä tehtävä suomalaisen kulttuurin tarjonnassa ja kehittämisessä. Kestävä rahoitusmalli yleisradiotoiminnalle turvaa parhaiten riippumattoman tiedonvälityksen suomeksi ja ruotsiksi.

-Kaikille maksuttomat julkiset kirjastot tukevat lukutaidon lisäksi myös media- ja informaatiolukutaitoa ja kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja edistävät näin kansalaisten osallisuutta. Samalla ne vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Kehittyvän kirjastolaitoksen tulevaisuuden avainperiaatteita ovat yhteisöllisyys, erikoistuminen, paikallisuus ja monikulttuurisuus.

-Liikuntamahdollisuuksia parannetaan. Arkiliikuntaa edistetään yhdyskuntarakentamisella, liikkumaan ei tarvitse lähteä yksityisautolla. Liikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt sekä mahdollisuuksia liikkumiseen tarjotaan työyhteisöissä ja koulutuksen kaikilla asteilla. Liikunnan tulee kuulua oppilaitosten, koulujen ja päiväkotien jokapäiväiseen ohjelmaan ja sen osuutta koulujen tuntikehyksessä on lisätty. Työyhteisöliikunnalla huolehditaan kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Kansalaisjärjestöt ja urheiluseurat ovat vahvasti mukana liikuntatyössä. Julkiset liikuntapaikat suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat kaikkien liikuntaa harrastavien ja liikkumaan haluavien tarpeet. Tämä tarkoittaa mm. esteettömyyttä. Säännöllinen ulkoilu on osa myös vanhusten hyvää hoitoa.

-Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten kesken kiinnitetään erityistä huomiota. Julkinen sektori tukee seuratyötä. Liikuntapaikkojen käyttö on seurojen junioritoiminnalle maksutonta. Liikuntatilojen yhteis- ja yleiskäyttöä edistetään.

Vauvaperhetyöryhmä lopetettiin

Vappuaaton Hesarin mielipidesivulla HUSin vauvaperhetyöryhmän jäsenet Tove Herzberg, Lisa Friberg ja Liisa Mäkelä kirjoittavat, että HUS lopettaa vauvaperhetyöryhmän ja ilmaisevat huolensa mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien äitien ja heidän vauvojensa hoidosta jatkossa.

Mihin tämä päätös perustuu ja ennen kaikkea, mitä tarjotaan tilalle?

Päätös on lyhytnäköinen ja antaa aihetta suureen huoleen.

On erittäin tärkeää, että äidit saavat apua ajallaan, ennen kuin ongelmat kärjistyvät ja että vastasyntyneillä vauvoilla on vuorovaikutukseen kykenevät vanhemmat ja että vauvat saavat turvallisen ja hyvän alun elämälleen.

Hauskaa Vappua!

Vapunviettoa Läkkitorilla Leppävaarassa

Tarjolla oli musiikkia, puheita, grillimakkaraa, simaa ja munkkeja sekä hiukan lämpimämpää säätä kuin Hakaniementorilla. Hakaniemessä Jutta Urpilainen ilmaisi huolensa kansan kahtiajakautumisesta hyvä- ja huono-osaisiin. Erityistä huolta Urpilainen kantaa niistä 50 000 työttömästä, jotka ovat olleet työtä vailla yli vuoden. Työttömyyden pitkittyminen vaikeuttaa merkittävästi työelämään kiinnipääsemistä. Tuulisesta säästä huolimatta Hakaniemessä kajahti komeasti ....

Tää on viimeinen taisto,

rintamaamme yhtykää

niin huomispäivänä kansat

on veljet keskenään!

Läkkitorilla kansanedustaja Kimmo Kiljunen rohkaisi yhä edelleen toimimaan Forssan ohjelman hengessä. Viime vuosisadan alussa sosialidemokraattien edeltäjien ajatukset kaikille tasavertaisesta äänioikeudesta, ilmaisesta koulutuksesta, perusterveydenhuollosta ja työajan rajaamisesta kuulostivat järjettömältä haihattelulta. Onneksi sosialidemokraatit uskoivat lujasti oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan ja tekivät töitä unelman eteen, jotta meillä tänään on asiat paremmin.

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustajaehdokas Fredrik Almsqvist.

Kansanedustajaehdokas Pirkko Kuusela.