sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Vaalityötä tekemässä

Nämä ovat neljännet kunnallisvaalit, joissa olen ehdokkaana. Kolmella edellisellä kerralla äänet riittivät reilusti valtuutetun paikkaan. Nyt ennen vaaleja, en juuri olenkaan pohdi sitä, uusinko paikkani valtuustossa. Sen näkee vaalipäivän iltana, sunnuntaina 26.10. Päätettäviä ja hoidettavia asioita sen sijaan pohdin paljonkin.

Mielenkiintoisinta vaaleissa on mielestäni erilaisten ihmisten tapaaminen. Näissä lyhyissä hetkissä olen saanut tavata ihmisiä, joita en ehkä muuten tulisi tavanneeksi. Olen kuullut mitä erilaisimpia elämäntarinoita, joutunut puntaroimaan mielipiteitäni kiperiin kysymyksiin ja kuullut selkeitä ehdotuksia jonkun yksittäisen asian korjaamiseksi paremmalle tolalle.

Eilen vaalitapahtumassa Viherlaakson ostarilla ihmiset joivat kupin kahvia ja jäivät juttelemaan pienestä tihkusateesta huolimatta. Pisimmän keskustelun kävin päivähoidosta. Alkaa muodostua kuva siitä, että osa lapsiryhmistä, niin päivähoidon, koulun kuin iltapäivähoidonkin puolella, on niin haasteellisia, että on sillä rajalla saavatko lapset enää asianmukaista hoitoa ja ohjausta, ja jaksavatko työntekijät enää pitkään. Tämä on tullut niin monesta suusta, ettei voi olla sattumaa.

Mieleen jäi myös mies, joka kertoi pettyneensä polittiikkaan 90-luvun laman jälkeen. Monet ihmiset menettivät silloin kaiken, niin omaisuuden, terveyden kuin perheensäkin. Miehen kanssa jutellessä huomasin, että 90-luvun lama on yksi niistä kestoaiheista, joka nousee vaalitapahtumissa ihmisten puheissa aina yhä uudelleen esiin. Siitä on jäänyt ihmisille traumoja ja lama seuraamuksineen vaikuttaa vieläkin monien ihmisten elämään. Tämä mies lopetti keskustelun retoriseen kysymykseen, miksi murhamies saa 12 vuoden tuomion, mutta maallisesta erehdyksestä, vaikka ei mitään rikollista olisi tehnytkään saa jopa 17 vuoden velkavankeuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti